Ettei matkaruumiinlämpö pääse nousemaan kuumeeksi lähdin nyt lähes samantien Zimbabween siskoa katsomaan. Lento lähti mukavaan aikaan illalla kymmenen jälkeen joten ei tarvinnut herätä epämiellyttävän aikaisin. Tämä oli toisaalta myös helpompi vaihtoehto uuden vuoden viettoon, ei tarvinnut miettiä missä on ja kenen kanssa.
Lennot oli Qatarilla Dohan kautta. Vaikka en nyt muuten näistä arabimaista niin innostu, mutta nämä heidän lentoyhtiönsä ovat kyllä aika omaa luokkaansa. Palvelu on tosi hyvää ja jotenkin myös tosi henkilökohtaista. Ensimmäisellä lennolla päädyin lapsen ja äidin viereen, isä oli sijoitettu jonnekin muualle. Lentoemäntä tuli kysymään jos suostuisin luopumaan ikkunapaikastani jotta perhe pääsisi yhteen. Vaihdon jälkeen hän kävi koko loppulennon ajan vain minulta kysymässä että onko kaikki hyvin ja tarvinko jotain.
Ja tulipa jopa nähtyä semmoinenkin kummajainen kuin ilmainen internetyhteys lentokoneessa.
Ensimmäinen välilasku Dohassa meni aika kiireessä. Lähdin heti kävelemään portille ja ehdin juuri hyppäämään seuraavaan koneeseen. Epäilen että matkalaukku ei ollut yhtä vikkelä ?
Seuraava lento taas Qatarilla Johannesburgiin.
Afrikka alkoikin sitten jo näkyä koneen kameranäytössä.
Täällä huomaakin sitten jo tulleen Afrikkaan. Asiat ovat vähän, mitenhän sen sanoisi, kankeampia. Ensin kaksi mamaa tarkisti heti koneen jälkeen kaikkien koneesta poistuneiden passit ja käsin kirjasivat nimet muistiin, aiheuttaen samalla melkoisen jonon. Seuraava lento oli peruttu ja joudun odottamaan täällä iltaan (ja yllättäen ehdin kirjoittamaan tännekin aika paljon). Ja lisäksi saadakseni boarding passin jouduin kysymään kolmelta ihmiseltä ohjeita koska kyseisellä lentoyhtiöllä ei ollut omaa tiskiä transfer alueella. Nyt olen pesiytynyt tänne odotusalueen pirteän värisillä penkeille ja koitan saada ajan kulumaan.
