Published on 2020-01-07 19:44:33+00:00

Kohti Victorian putouksia

Nyt on mennyt muutama päivä kierrellen kaupunkia ja hoitaen asioita. Aina ulos lähtiessä tukee käveltyä ihan kotiportin vieressä olevan katumyyjän ohi. Kyseessä on ilmeisestikin yhden perheen tulonlähde. Kun äiti ei ehdi myymään, niin sitten perheen poika Munashu hoitaa tiskiä.

Pojalla on kuulemma koulu lopuillaan, mutta pitäisi vielä yksi lukukausi opiskella. Rahat eivät ihan riitä, joten lupasin auttaa. Täällä todistukset ovat hieman erilaisia. Munashun todistus näyttää tältä:

Asteikko on 1-10, mutta mitä pienempi numero on, sitä paremmin on pärjännyt. Eli ainakin yritystä on ollut.

Tänään kävimme Hararen keskustassa lääkärillä ja hoitamassa asioita. Kaupunki on vähän äänekkäämpi miljöö. Paljon autoja ja paljon sakkia. Alkaa olemaan jo vähän ikävä Jyväskylää ?

Otettiin selfie lääkärin kanssa.

Paluumatka kotiin hoitui sitten mahdollisimman paikallisella kulkupelillä. Monipaikkainen täyteen ahdettu pakettiauto, joka kutsutaan kombiksi. Se oli hikinen matka.

Jotta saan hieman lomaakin täällä päätin lähteä huomenna Victorian putouksille. Putoukset itsessään on hieno nähtävyys, joskin kuivuudesta johtuen vettä voi olla aika vähän, mutta erityisesti kiinnostaa mahdollisuus lähteä katsomaan Afrikkalaisia eläimiä. Suunnitelmissa on lyhyt reissu Botswanan puolelle. Toivottavasti järjestyy. Huominen menee kuitenkin bussissa istuen ja maisemia katselen.

Ah, uusi pihabongaus

Ruusupeippo, vähän haalean värinen semmoinen.

Avatar of Author

Tuomas Turpeinen