Published on 2020-01-04 21:12:18+00:00

Huoltopäivä

Aamulla tuli herättyä tähän meidän mahtavaan herätyskukkoon.

Tämän päivän teemana oli vessan oven ja tietokoneen korjaus.

Vessan ovi oli näin vieraskäytössä hieman hankala, siinä ei ollut kahvaa ja se pysyi kiinni pahvinpalalla karmin ja oven välissä. Eli kitkalla, ilman pahvinpalaa ovi tuppasi aukeamaan ihan itsestään. Haasteena tässä oven korjauksessa oli, että työkalujahan ei ollut kuin vasara ja linkkari, ja materiaalina 4 naulaa, ruuvi ja lastauslavoja. Kadulta löytyi lisäksi pätkä tukevaa rautalankaa. Ehdin jo vääntämään kaksi naulaa koukuiksi, jotta niistä ja rautalangasta olisi voinut tehdä perinteisen haan oveen, kunnes tajusin että oven karmi olikin metallia ja sen alla betoni. Siihen ei hakatakaan naulaa ihan helpolla. Ovi oli onneksi puuta. No pienen puntaroinnin jälkeen päädyin tekemään pienen kahvan ja käännettävän haitan joka sopii oven vanhaan lukon aukkoon. Katotaan kauanko kestää, veikkaan että tuo ruuvi ennemmin tai myöhemmin löystyy.

Tietokone puolestaan oli tippunut lattialle ja ei suostunut käynnistymään. Tätä olin jo ennakoinut lähtiessä ja ostanut siihen uuden kovalevyn. Semmoisen jonka pitäisi kestää vähän paremmin kolhimista.

No tämä meni suht helposti. Uusi osa paikalleen ja Linuxin asennus uusiksi. Nyt tämä tuntuu toimivan oikein hyvin, jopa wifi suostui käynnistymään, sen kanssa oli ollut ongelmia aiemmin.

Olen käynyt joka päivä ostamassa ruokani suoraan kaupasta, se kun on aika lähellä. Koitan minimoida vatsatautien riskit. Matkalla tuli taas bongailtua lintuja. Ihan pihassa kuumuudesta hieman kärsien tämä crested barbet, joka suomeksi on niinkin hassu kuin kirjoseppä. Pitää herätyskellomaista ääntä, krrrrr.

Ja matkalla puissa oli hyvin ujoja violettiharjaturakoita (kuka näitä nimiä oikein keksii ?). Kunpa eivät olisi niin ujoja, ovat nimittäin aika komeita otuksia. Ottaisin kuvan mielelläni myös vähän lähempää. Hyvin epäilevä katse alla olevalla.

Niillä on hienot punaiset siivenalukset.

Tykkäävät kapuilla puiden sisällä.

Ja pihassa tuntuu aika vakiovieraana pyörivän tämä puistopunatasku.

Avatar of Author

Tuomas Turpeinen