Aamulla herätyskello oli soimassa 6:30. Jonkinverran seitsemän jälkeen on auto odottamassa portilla ja lähdemme ajelemaan kohti Botswanan rajaa. Tarkoitus on mennä Choben kansallispuistoon eläimiä etsimään. Rajamuodollisuudet menivät helposti, enää ei tarvitse keltakuumerokotustodistusta. Pitää vain kävellä desinfiointiastian läpi suu-ja sorkkatautin leviämisen estämiseksi.
Reissu alkaa lyhyellä evästauolla. Sain myös kuulla, että samalle reissulle on ilmoittautunut kaksi muutakin suomalaista. Veikkasin että olimme tavanneet jo eilen putouksille ja arvaus osoittautui oikeaksi. Me suomalaiset olimme myös ainoat jotka ovat täällä yötä, joten päädyimme sitten vielä samaan safariautoon. Olipa kiva kun oli hauskaa seuraa samassa reissussa.
No mutta sitten itse asiaan. Safari alkoi veneosuudella jossa reissasimme Chobe jokea pienellä veneellä. Erityisesti jäi mieleen moninaiset linnut. Ainoa haaste oli et kuvausvälineet ei ollut nyt ihan sopivat hommaan. Vähän harmittaa että pidempi putki jäi kotiin.
Tämä kuningaskalastaja oli vähän turhan kaukana ja venelastillinen turisteja ei kovin näppärästi hiivi viereen.
Tämä seuraava päästi helposti lähemmäksi. Mutta oli vähän tylsemmän värinen.
Mehilöissyöjiä oli paljon.
Ja monenlaisia vesilintua ja kahlaajaa. Tämä taisi olla nimeltään Afrikan käärmekaula, mistä lie nimi peräisin.
Samoin näitä raadonsyöjiä ja petolintuja. Tässä lie meneillään joku fight club.
Tässä vielä viimeinen lintu. Savannisininärhi, Kenian epävirallinen kansallislintu. Niitä on siellä paljon.
No mutta, puisto on kyllä kaikkea muutakin kuin lintuja. Elefantteja erityisesti.
Samoin McDonald's elukkoita eli impaloita oli joka puolella.
Tässä joukko poikasia lapsenvahdin takana.
Nyt oli sadekausi meneillään ja ympärillä seilasikin lyhyitä ukkoskuuroja. Jäimme yhden semmoisen keskelle ja se olikin ihan reipas kuuro. Vettä tuli niin ylhäältä alas kuin myös oikealta vasemmalle ja päinvastoin. Välissä vähän rakeita. Pistävät aika terävästi kun sopivasti osuvat.
Kissaeläimet ovat niitä Afrikan jahdatuimpia kuvauskohteita. Meillä kävi tuuri, satuimme juuri oikeaan paikkaan ja aikaan ja näimme pantterin. Näitä on normaalisti vaikea bongata, mutta satuimme impalalauman kohdalle joka alkoi käyttäytymään levottomasti. Poikaset kerättiin kasaan ja isommat yksilöt katsoivat kaikki samaan suuntaan ja pitivät kovaa tuhinaa. Ja sieltä löytyikin sitten syyllinen.
Leijoniakin saimme katsella. Illalla löytyi tämä naaras.
Yön nukuimme isoissa teltoissa.
Leirissä oli tiukat säännöt yöllä liikkumisen suhteen. Vessaan ei voinut noin vain lähteä. Mutta nukuttua tuli kyllä hyvin. Jossain vaiheessa yötä heräsin jonkinlaiseen ryskeeseen. Ilmeisesti jokunen elefantti oli yrittänyt sipsutella leirin ohi.
Seuraavana aamuna näimme vielä kaksi leijona urosta.
Sitten olikin minun vuoroni lähteä takaisin Zimbabween ja Harareen. Vähän jäi kyllä vielä safarinälkä, olisi ollut hauska olla pidempääkin. Onneks sentään satoi ?
